Eduskuntamuseon uudistettu näyttely kertoo eduskunnan evakkoretkestä Kauhajoelle 1.12.1939–12.2.1940

Eduskunta päättää lähteä evakkoon

Kansanedustaja Antti J. Rantamaa muisteli talvisodan ensimmäistä päivää, 30. marraskuuta, jolloin Helsinkiä pommitettiin ja eduskunnalle oli löydettävä turvallisempi paikka:
"Ehdotan, että edustajia ei lasketa pois, ennen kuin on ilmoitettu, miten vielä tänä yönä poistutaan ennen päivänkoittoa kauas maalle, vaikkapa Pohjanmaalle, jossa eräs sovelias paikkakunta on esimerkiksi Kauhajoki. Ehdotan, että puhemiehistö heti neuvottelee asiasta ja ilmoittaa sitten edustajille, jotta eivät kalliit tunnit kulu tuloksetta."

Eduskunnan evakkojuna saapui Kauhajoen asemalle 1.12.1939 kello 14.39.

Eduskunnan saapumisesta

Eduskunnan saapumisesta kertoo Ilmari Varamäki, haastattelijana Juho Soini.

Maamieskoulun pojat kaivavat sirpalesuojaa yhteislyseon pihaan. Alueella olleen Kauhajoen museoyhdistyksen omistaman tuulimyllyn siivet määrättiin poistettaviksi ilmavaaran vuoksi.

Edustajien vartiointi

Vartioinnista kertoo Ilmari Varamäki, haastattelijana Juho Soini.

Lottien kanttiini

Koulurakennukseen varattiin yksi luokka, johon lotat perustivat kanttiinin. Siitä tuli viihtyisä paikka, ja koska istunnot pidettiin iltaisin, oli kansanedustajilla päivisin aikaa. Kanttiinissa he tapasivat toisiaan ja keskustelivat ajankohtaisista asioista.

Eduskunnalla oli Kauhajoella 34 täysistuntoa

Ensimmäinen istunto pidettiin sodan kuudennen päivän iltana 5. joulukuuta. Esityslistalla oli toisella kierroksella olleita sekä uusia lakiesityksiä, jotka koskivat verotusta, tarvikesäännöstelyä, sotavakuutuksia ja väestönsuojelua. Samana iltana kokoontui vielä suuri valiokunta valmistelemaan mietintöä lakiesityksistä.

Seuraavana päivänä Suomen tasavalta vietti 22. itsenäisyyspäiväänsä, jolloin eduskunta piti Kauhajoen aikansa tärkeimmät istunnot. Uudet lakiesitykset otettiin toiseen käsittelyyn ja ne menivät läpi keskusteluitta. Valittiin myös oikeusasiamies ja hänelle varamies vuosiksi 1940–42.

Itsenäisyyspäivän istunnon tärkein asia oli vuoden 1940 tulo- ja menoarvio. Valtiovarainministerin talousarvioehdotuksessa esitettiin 80 miljoonan markan lisäystä ”sodasta aiheutuvien odottamattomien menojen varalle”. Se myönnettiin. Kenties tämä oli historiassamme ainoa kerta, kun valtion talousarvio sai yksimielisen kannatuksen.

Seuraavallekin päivälle riitti asioita, kuten lainanottoa sotatilasta aiheutuneiden menojen kattamiseksi, hevosten ja ajoneuvojen luovuttamista armeijalle ja viljan varastointia.

Vetoomus ulkovalloille

Ensimmäisen istuntojakson viimeisessä kokoontumisessa 10. joulukuuta hyväksyttiin kaksiosainen julkilausuma. Sen alkuosa osoitettiin Suomen puolustusvoimille ja kansalle, jälkiosa ulkovalloille.

Erinomaiseksi kehutun tekstin luonnosteli I varapuhemies Viljami Kalliokoski. Varapuhemies Edvin Linkomiehen mukaan Kauhajoen ajasta on vähän sanottavaa, ja ainoa tärkeä toimi oli vetoomuksen laatiminen ulkomaiden parlamenteille.

Viesti oli koruton. ”Suomen kansaan, jonka pyrkimyksenä aina on ollut sovussa kaikkien kansojen kanssa ja rauhallisella työllä rakentaa tulevaisuuttaan, on sen itäinen naapuri kohdistanut häikäilemättömän hyökkäyksen. (...) Suomen kansa taistelee itsenäisyytensä, vapautensa ja kunniansa puolesta."

"Me puolustamme isänmaata, kansanvaltaista valtiojärjestystämme, uskontoa, kotia ja kaikkea sitä, mitä sivistyskansat pitävät pyhänä. (...) Länsimaisen sivistyksen etuvartijana kansallamme on oikeus odottaa aktiivista apua muilta sivistyskansoilta. Kaikille näille kansoille Suomen kansan eduskunta osoittaa tämän vetoomuksensa.”

Myötätunnon lausumia kirjattiin saapuneiksi Belgian, Chilen, Perun, Uruguayn ja Costa Rican edustajakamareilta.

Keskustelua oikeusturvasta

Seuraavan kerran eduskunta kokoontui 19. joulukuuta. Kauhajoelle saapui myös muista erkaantunut sosialistinen edustajaryhmä, kuutoset. Esityslistalla oli kohta, josta kehkeytyi värikäs keskustelu. Kyseessä oli hallituksen esitys laiksi eräiden rikosasioiden tutkimisesta sota-aikana.

Haluttiin, että oikeuksien toimintaa nopeutettaisiin ja joissakin tapauksissa siviilejäkin voitaisiin tuomita kenttäoikeuksissa. Kuutosten edustaja Wiik totesi esityksen loukkaavan kansalaisten oikeusturvaa ja vaati siihen muutosta, mutta ei saanut kannatusta. Lakiesitys hyväksyttiin sellaisenaan.

Edustajat palaavat Helsinkiin

Helmikuun alussa pidettiin puhemiehen, varapuhemiesten ja suuren valiokunnan vaalit. Päätösten mukaan helmikuun 12. päivän istunto olisi viimeinen Kauhajoella pidettävä, ja sen jälkeen muutettaisiin Helsinkiin. Sitä ennen haluttiin kuitenkin läheiseksi tulleelle kunnalle jättää jäähyväiset. Sunnuntaina 11. helmikuuta puhemiesneuvosto järjesti kotitalouskoululla kiitosjuhlan, jonne kutsuttiin eduskuntaa avustaneita paikkakuntalaisia. Puhemies Hakkila esitti eduskunnan kiitoksen hyvästä huolenpidosta.

Seuraavana aamuna istunnon jälkeen alkoi laukkujen pakkaus. Samana iltana suurin osa kansanedustajista astui Kauhajoen asemalla kello 20.08 Helsinkiin lähtevään junaan. Viimeiset kansanedustajat ja henkilökunnan jäsenet poistuivat Kauhajoelta 15. helmikuuta.

Eduskuntamuseon uudistetussa näyttelyssä pääsee aikamatkalle kansanedustajien salaiseen kokoontumispaikkaan.