Kotiseutumuseon näyttelyn aiheena kotirintama
Kotirintama
Miehet lähtivät ylimääräisiin kertausharjoituksiin lokakuussa 1939 ja sodan alettua rintamille. Armeijan vahvuus oli 300 000 miestä. Kotiseudulle jäivät naiset, lapset, invalidit ja vanhukset, joiden odotettiin selviävän kaikista töistä omin voimin. Lotta Svärdin hyvin koulutetut jäsenet toimivat sekä kotirintamalla että sotatoimialueella.
Armeijalle oli luovutettava hevosia ja autoja, mikä vaikeutti kuljetuksia sekä maatalojen töitä. Siviilien harteilla maanpuolustustehtävien lisäksi oli koko infrastruktuuri: elintarviketuotanto, teollisuus, sairaanhoito, kulkuväylien kunnossapito, juna- ja linja-autoliikenne.
Ruoan ja muutamien hyödykkeiden saanti oli säännösteltyä. Tavaroita sai ostokorteilla, joita kansanhuolto luovutti jokaiselle pistejärjestelmän mukaan. Karjalan siirtolaisia evakuoitiin sisä-Suomen pitäjiin. Kauhajoelle saapui karjoineen Räisälän asukkaita. Heidän sijoittamisestaan ja alkuun auttamisestaan huolehtivat lotat.
Kotirintaman ja sotatoimialueen välillä käytiin vilkasta kirjeenvaihtoa, mikä oli sota-ajan pääasiallinen yhteydenpitotapa. Sotilaille lähetettiin ahkerasti myös ruoka- ja vaatepaketteja, vaikka kotona vallitsi säännöstely eikä kaikkea aina ollut riittävästi.
Uutisia
Uutisia kotirintamalle välittivät sanomalehdet ja radio.
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.
Säännöstely
Luksuselintarvikkeiden säännöstely näkyi myös maalla.
Kahvin säännöstely alkoi 28.10.1939. Säännöstelyllä pyrittiin säästämään niukkoja valuuttavaroja.
"Muistan, kun oli enon hautajaisekki silloin talvisodan alkupäivänä niin kunnon pidot oli siellä. Ei ollut mitään puutettu vielä silloin."
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.
Evakot
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.
Lapsista puheen ollen
"Koulut loppu sitte siihen paikkaan, kun eduskunta valtas kouluja ja samaan aikaan kansakouluun tuli sotasairaala."
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.