"Se oli lokakuun 14. päivä kun..."
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.
Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939 klo 6.50 aamulla. Neuvostoliitto käynnisti hyökkäyksen Suomeen koko itärajan pituudelta.
"Kauhajoen reserviläisistä oli sotaa edeltäneenä aikana noin puolet saanut tykistökoulutuksen. Valtaosa kauhajokelaisista taisteli talvisotansa Kauhajoen patteristossa (I/KTR 8). Joukko-osaston taistelupaikkoja olivat Kiviniemi ja Vuosalmi Karjalan kannaksella. Kauhajokelaisia taisteli muillakin rintamalohkoilla eri joukko-osastoissa."
Lähde: Kauhajokelaiset sotapoluilla 1939–1945 (1998).
Näyttelyssä on rintamakorsu, lottakahvila, joukkosidontapaikka ja huone kartoille, jotka esittelevät sodan kulkua.
"Kun olit siellä Aronkylässä niin tarkennettiinko siellä ilmavartiointia eduskunnan vuoksi?"
Kaleva Mattila kertoo, haastattelijana Juho Soini.
Ilmavalvontalotta kertoo: "Töitä riitti. Kotona täytyi ensin hoitaa karja ja oman talon vanhukset, jonka jälkeen pääsi lähtemään ilmavalvontatehtäviin. Lottien työnä oli hoitaa tähystykset sekä hälytykset. Päivystyksen aikana piti vielä kääriä sidepakkauksia ja vasta sen jälkeen sai aukaista koulukirjat."
Lähde: Lottien työn muisto elää (2016). Suupohjan lottaperinneyhdistys.
Talvisodan alettua Kauhajoen lottien toiminta muutti luonnettaan. Oman erikoisuutensa loi eduskunnan saapuminen paikkakunnalle sodan toisena päivänä. Lotat ottivat vastuulleen kansanedustajien majoitus- ja ruokailupalvelujen järjestämisen. Lotat ja siviilit leipoivat tuhansia kiloja leipää rintamalle lähetettäväksi. Naiset pitivät sotilaat lämpimissä vaatteissa – paketeissa lähti sukkia, käsineitä, kaulureita ja polvisuojia.
Kauhajoen lottia oli perehdytetty useille aloille. Heitä toimi huolto-, muonitus-, lääkintä-, varus-, keräys-, kanslia-, ilmavalvonta- ja viestintäjaostoissa. Osa lotista sai komennuksen sotatoimialueelle koulutuksensa mukaisiin tehtäviin.
"Rauha sitten tuli keväällä, kuinka se otettiin vastaan..."
Ilmari Varamäki kertoo, haastattelijana Juho Soini.